Arvot vastaavat kysymykseen “Miten?”. Tätä lausetta olen viime aikoina kuljettanut mielessäni. Arvot ovat valoja, joita kohti kuljen. En ehkä koskaan ole ihan perillä, mutta kaiken aikaa näen suunnan. Eräs kouluttaja puhuessaan arvoista, sanoo usein, että arvot ovat kuin pohjantähti, jota voi käyttää apuna suunnan löytymiseen.
Arvoja on hyvä miettiä välillä ja vaikka tässä kohdassa, kun vuosi on vielä nuori ja edessä on lukuisia päiviä mennä kohti omia arvoja tai niistä poispäin. Joskus tuntuu, että arvopuhe liikkuu jossakin ylätasoilla, eikä kosketa todellisuutta. Mutta entä jos kysyy itselle tärkeiden asioiden kohdalla kysymyksen : Miten?
Kysymys tuo arvot lähelle ja näkyviksi. Jos tänä vuonna haluan rakastaa, niin miten ? Jos haluan hoitaa ihmissuhteita tai itseä, miten sen teen?
Perinteisessä sadussa, elämän polkujen risteyksissä odottelisi hymyilevä haltija, joka toteuttaisi kolme toivetta. Sinun tarvitsisi vain toivoa ja odottaa. Mutta ei tässä tarinassa. Minä kutsun sinut risteykseen, jossa sinua odottelee kysyjähaltija. Se on sellainen pienempiä voimia omaava hahmo, joka ei koskaan kyllästy kysymään. Saat haltijalta kolme kysymystä. Tai minä vähän sormeilen tässä välissä ja laajennan paria niistä. Saat häneltä myös toiveen, että vastaat kysymyksiin rauhassa ja sen jälkeen kiinnität vastaukset sydämeesi. Tulkoon niistä sinulle valo tähän vuoteen. Olkoon ne kirjoitettuna sinun pohjantähteesi ja opasteina poluillasi.
- Mikä tai kuka on sinulle tärkeä?
- Miten aiot kulkea kohti sinulle tärkeää? Mitä tekoja aiot tehdä?
- Miten selviät sadepäivistä – hetkistä, jolloin pohjantähtesi ei näy yhtä kirkkaana? Miten huolehdit silloin itsestäsi? Miten muistutat itseäsi suunnasta ja ylläpidät toivoa?