Arkistot kuukausittain: lokakuu 2016

#sytytänkynttilän, koska kuolemat pakottivat minut luopumaan

Pyhäinpäivän alla ajatukseni monen muun lailla kääntyvät muistelemaan kuolleita rakkaita. Rakkauden roihu-teksteissä käsitellään tavallisesti parisuhderakkautta. Rakkauden roihu ulottuu tietysti myös muihin ihmissuhteisiin. Minun kuolleet rakkaani ovat isovanhempani. Monta muutakin ihmistä elämässäni on kuollut, mutta isovanhempani ovat kuolleista rakkaista eniten niitä,

#sytytänkynttilän, koska rakkaus on hauras kuin elämä

Pyhäinpäivä pysäyttää. Varsinkin, jos on joku edesmennyt, jota todella kaipaa, jonka poistuminen on tehnyt kipeää. Aika on loppunut kesken tai aika ei ole edes alkanut. Pyhäinpäivänä syttyvässä kynttilän liekissä roihuaa paljon tunteen paloa, paljon kipua ja surua. Kynttilä kanavoi paljon

Haluan kuorruttaa elämäsi rakkaudellani

[avatar] Nuori työkaverini kertoi somepäivityksessään ottaneensa tavoitteeksi elämässään kuorruttaa itsensä hyvillä tyypeillä. Se pysähdytti. Mieleen tulvi monia aforismeja. ”Tärkeämpää kuin se, mitä sinulla on elämässäsi, on se, keitä sinulla on elämässäsi.” ”Tärkeämpää kuin matkasi suunta, on se, kenen kanssa kuljet.”

Jonkun, jota hellästi koskettaa

Kaipaan tällä hetkellä parisuhteesta vain kahta asiaa. Kaipaan niitä hetkiä, jolloin tehdään omia juttuja samassa tilassa, erillään mutta kuitenkin yhdessä. Parisuhteen arkea. Lisäksi kaipaan sitä tunnetta, kun toinen painautuu kainalooni ja laskee päänsä olalleni. Kuinka voin silloin laskea pääni hellästi

Onnen häivähdyksiä

Ajan jakaminen eri tarpeiden kesken on mielessäni jatkuvan tarkkailun alla. Tuntuu, että tunnit loppuvat lähes joka päivä kesken. Enkä luule olevani asiassa yksin: kuluvalla vuosituhannella päivittäisten valintojen määrä on monikymmenkertaistunut. Jokainen joutuu puntaroimaan entistä huolellisemmin, miten rajatun ajan käyttää. Tärkeitä

Hän kasvattaa minussa rakkauden kukkia

Hän saa rakkauden kukkimaan minussa

Meidän makuuhuoneessamme kukkivat orkideat ikkunalaudalla. Ulkona satoi tänään syksyn ensimmäinen räntä ja paksut harmaat pilvet täyttivät taivaan, mutta orkidean nuput paisuvat ja kukka toisensa jälkeen avautuu esille. Tämä on hyvä paikka niille. Valo on kaunis, ikkuna lounaaseen päin. Me hengitämme

Onko tarvetta kontrolloida?

Pyritkö pitämään kaikkia lankoja käsissäsi? Tiedätkö parhaiten, mikä on hyväksi lapsille? Vahditko toisten tekemisiä? Mikään ei ole kyllin hyvää ja riittävää? Väsyttääkö, toisen vastuuttomuus ketuttaa vähän älyttömästi, onko taipumusta heittäytyä marttyyrin rooliin? Ihan omasta kokemuksesta tässä kirjoittelen. Ylivastuullinen perfektionisti lukee

Mikä on pahinta ja parasta riitelyssä?

En tiedä oletko tarkaillut itseäsi riidellessäsi. Mistä riidat alkavat ja mikä lisää niin sanotusti vettä myllyyn ja mikä taas saa vihantunteet tasoittumaan? En siis sinusta tiedä ja asian yleisestä paikkaansapitävyydestä, mutta itse olen havainnut, että pahinta ja parasta riitelyssä on

6 neuvoa parisuhteesta yli puolivuosisadan kokemuksella

54 vuotta. Se on pitkä aika. Esimerkiksi ensimmäisestä The Beatles äänityksestä sekä Suomen ensimmäisen moottoritien avaamisesta on kulunut nyt 54 vuotta. Siinä ehtii tapahtua paljon. Niinpä pysähdyin kysymään mummiltani että, mitä hän oppi parisuhteesta niiden yli 54 vuoden aikana, jotka hän ja

Pakko päästää irti

Muistan vieläkin sen tuhinan ja ihanan vauvan tuoksun kun esikoisemme syntyi ja sain pidellä häntä kainalossani. Luulin hajoavani siihen rakkauden määrään mitä sisälläni tunsin tuota pientä punakasvoista nyyttiä kohtaan. Miten pystyisin suojelemaa, varjelemaan ja kasvattamaan tämän ihmistaimen aikuiseksi särkemättä hänessä

Top