Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtajan Heli Vaarasen tämän vuoden alussa Helsingin Sanomiin lähettämä yleisöosastonkirjoitus synnytti hetkeksi myrskyn vesilasiin. Vaarasen mukaan moni suomalaismies elää naisen tossun alla, eikä pääse sieltä omin avuin pois. Nainen tekee yksin päätökset perheessä, miehelle jää rahanhankkijan osa. Mikään ei tunnu naiselle kelpaavan. Kritiikkiä tulee kaikesta perheen hyväksi tehdystä. Ja lopulta molemmat ovat suhteessa onnettomia.
Arvaahan sen, miten kuvio syntyy. Raskausaikana nainen tutustuu huolella vauvanhuuruiseen maailmaan. Mies jatkaa elämäänsä tutumpien askareiden parissa, eikä aikaakaan, kun kuvio on kallellaan: nainen tietää tietävänsä vauvamaailmasta miestä enemmän. Eikä malta aina pitää tietoa sisällään. Pienet vihjeet kertovat, että olen muuten tässä asiassa sinua parempi.
Erokriisiä tarkastelleessa tutkimuksessani yksi merkittävä kärjistymisen syy oli kotona kaiken tietävä nainen, joka työnsi miehen perheestä ulos. Yhdessä tekemällä ja toista kannustamalla kuvio saatiin rullaamaan päinvastaiseen suuntaan. Yritysten ja erehdysten kautta molemmat löysivät lopulta tilan tehdä kotona niitä asioita, joista eniten tykkäsivät ja jotka parhaiten taisivat.
Sukupuolten välistä tasa-arvoa etsittäessä heiluri on jo pitkään heilahdellut kahden ääripään välillä. Pitkään valitettiin sitä, miten mies on pomo perheessä ja nainen joutuu elämään alakynnessä. Usean tutkimuksen mukaan Suomessa sekä miehet että naiset osaavat käyttää valtaa toisiaan vastaan. Nyt äänen ovat vain saaneet sorron alla elävät miehet. Häpeätutkimuksistaan tunnetun professorin Brene Brownin mukaan edelleen suurinta häpeää miehelle aiheuttavat tätä lähimpänä elävät naiset, useimmiten oma puoliso. Kritiikki ei kannusta yrittämään perheen hyväksi lujemmin.
Ihminen tarvitsee elämäänsä itseään suuremman tarkoituksen, jota palvella. Koska luotu on syvästi tunteva olento, merkitys elämään löytyy usein yhteydestä muihin. Tällainen yhteys voimaannuttaa ja antaa potkua elämään. Siksi kannustavat välit perheenjäsenten, ystävien ja työkavereiden kesken ovat niin tärkeitä.
Positiivisilla ihmisten välisillä kohtaamisilla on odottamattomia seurauksia. Tutkimusten mukaan ne edistävät kyvykkyyttä ja luovuutta. Kannustavat sanat tai kaunis hymy aivan tuntemattomien kesken lisää älykkyyttä ja vaativista tehtävistä suoriutumista. Mitä samat asiat voivatkaan saada puolisoiden kesken aikaan? Usein ne avaavat tien vaikeampien asioiden työstämiselle. Olisipa tuleva viikko tällaisia kannustavia kohtaamisia pullollaan!
Olen tuuminut pariuhdekriisin työstämistä toimivaksi parisuhteeksi väitöskirjaksi asti. Yhdessä sittenkin – Kokemukset erokriisistä, vertaistuesta ja muutoksesta parisuhteessa julkaistiin Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa vuonna 2012. Olen kirjoittanut myös Paremman avioliiton rakkauspankki -kirjan, josta löytyy nimensä mukaisesti talletusohjeita rakkauden säästöpossuun. Järjestän työkseni parisuhdetapahtumia Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtajana.