Pääsiäisen alla on hiljainen viikko, mutta tällä hetkellä se tuntuu pikemminkin kiireiseltä viikolta. On paljon töitä ja niitä pitää urakoida. Deadlinet eivät odottele, vaan tulevat kohti. Ja entäs rakkaus töiden keskellä sitten? Tänään mietin hetken aikaa, mikä ajatus rakastamisesta minulle…
Ohjeita pikkulapsen vanhemmille riittää. Ohjeet ovat tarpeen ja hyviä, mutta välillä jännittää tarkastella niitä oman elämän valossa. Tehdäänkö me jotain väärin? Olenko minä itseni unohtava äiti vai unohdanko muut selaillessani somea? Puhumisen tärkeyttä toitotetaan ja oikeastaan puhumisen aiheita on niin paljon…
Rakkauden pienistä teoista kivoimpia on ruoan laittaminen. Hän, kenelle muotoilet sydämen maitovaahdosta aamukahvin pinnalle tai jolle etsit uuden iloisen reseptin ja valmistat aterian parhaasi mukaan, on erityinen. Minusta ketään ei hurmata ruoalla. Mutta sille, keneen on hurmaantunut, haluaa laittaa omin…
Muutama päivä sitten koin taas onnen täyttymyksen tunteen. Se on sellainen erityinen hetki, jossa tuntuu lähinnä siltä, kuin astia, joka minä olen, täyttyisi kukkuroilleen onnellisuudesta. Melkein voisin väittää aistivani sisältäni jotain samanlaista kuin pullon täyttyessä vesihanan alla: pinnan kohotessa kuuluu…
Minä olen mustasukkainen. Nimittäin yhteisestä ajasta. Muutun kitiseväksi pikkulapseksi, kun toisen menot uhkaavat viedä kaiken yhteisen ajan. Minulle parisuhteessa isointa iloa tuottaa yhdessä vietetty aika; yhdessä tekeminen ja puhuminen. Itselleni tulee ”pariskuntaolo” siitä, että teemme asioita yhdessä. Elämä on nykyään…