Maailmankuulu parisuhdetutkija John Gottman on vuosikymmenten saatossa tutkinut, millä keinoilla välttää rakastavaisten sydänten kohmettuminen ja suojamuurin taakse katoaminen. Tänä syksynä tutkimuksia on siteerattu useaan otteeseen. Artikkelit luettuani olen entistä vakuuttuneempi siitä, ettei suojautuminen koske ainoastaan parisuhdetta, vaan mitä tahansa ystävysten tai sukulaisten välistä yhteenliittymää.
Siinä vaiheessa, kun erimielisyyksien sopiminen alkaa olla vaikeaa ja pistävät sanat tarkoituksellisia, apua tarvitaan pikaisesti. Loukattu mieli alkaa suojautumisen sivutuotteena suoltaa kriittisiä ja toista halveksuvia ajatuksia. Omasta mielestä paljastuu asenteita, joita ei arjen tiimellyksessä todeksi uskoisi.
Mitä varhemmin loukkauksia päästään käsittelemään, sitä helpompi ne on selvittää. Vähän kuin puurokattilan kanssa: mitä nopeammin sen puhdistaa, sitä vähemmällä vaivalla likakerroksen saa irti. Kuivumaan päässyt kattila vaatii huomattavasti pidemmän liotuksen.
Vaikeasta aiheesta keskusteleminen on hyvä aloittaa pehmeästi omista ajatuksista ja tunteista kertomalla, ei toista syyttämällä. Kuuntelutaidosta on riidassakin suurta hyötyä. Molempien kokemukset ovat nimittäin yhtä varteenotettavia. Loukkaantumista käsiteltäessä ei kannata käyttää aikaa siitä riitelemiseen, kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä.
Sillan rakentamista helpottaa, jos muistaa tunnekuohultaan antaa toiselle mahdollisuuden vääryyden korjaamiseen. ”En anna sinulle ikinä anteeksi!” on helppo tokaisu, mutta jälkien siivoaminen vie pitkään. Rakentavampi lause “loukkasit minua ja toivon, että pyydät minulta anteeksi” antaa molemmille mahdollisuuden rikkimenneen tilanteen korjaamiseen.
Jotta riita saadaan vaihtumaan puolustussodasta ongelmanratkaisuun, molempien tulisi ottaa vastuu sopimisesta omalta osaltaan. Pettymysten kerääminen isoon nippuun hankaloittaa sovinnon tekoa. Siksi mieltä painavista asioista kannattaa kertoa toiselle mahdollisimman pian. Aina se ei ole helppoa, jos niiden kanssa ei ole tullut ennenkään kuulluksi.
On hyvä muistaa, että sovinto ei ole yhtä kuin samaa mieltä oleminen. Se tarkoittaa pikemminkin sitä, että molempien kokemus ja tunteet ovat tasavertaisesti oikeutettuja. Hyvässä ystävyys- tai parisuhteessa voidaan olla reilusti eri mieltä. Keskinäisen ystävyys, läheisyys ja me-hengen vaaliminen ovat tehokas vastalääke loukkaantumisiin. Tunnetason läheisyys helpottaa merkittävästi riidoissa saatujen haavojen hoitamista. Ja juuri siksi hyvään tunnesuhteeseen kannattaa päivittäin satsata. Pieniä hyviä sanoja ja tekoja viljelemällä. Ne luovat lämpöisen puskurin suhteessa toisinaan puhaltavia kylmiä viimoja vastaan.
Olen tuuminut pariuhdekriisin työstämistä toimivaksi parisuhteeksi väitöskirjaksi asti. Yhdessä sittenkin – Kokemukset erokriisistä, vertaistuesta ja muutoksesta parisuhteessa julkaistiin Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa vuonna 2012. Olen kirjoittanut myös Paremman avioliiton rakkauspankki -kirjan, josta löytyy nimensä mukaisesti talletusohjeita rakkauden säästöpossuun. Järjestän työkseni parisuhdetapahtumia Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtajana.