Pyhäinpäivän alla ajatukseni monen muun lailla kääntyvät muistelemaan kuolleita rakkaita. Rakkauden roihu-teksteissä käsitellään tavallisesti parisuhderakkautta. Rakkauden roihu ulottuu tietysti myös muihin ihmissuhteisiin.
Minun kuolleet rakkaani ovat isovanhempani. Monta muutakin ihmistä elämässäni on kuollut, mutta isovanhempani ovat kuolleista rakkaista eniten niitä, joita ajatuksissani ja tunteissani kannan mukanani.
Isovanhempieni kuolemaan liittyy kuitenkin muutakin kuin pelkkä heidän siirtymisensä taivasten valtakuntaan. Vaarini kuoli, kun olin 19-vuotias ja juuri aloittamassa omaa itsenäistä elämää. Hänen kuolemansa oli iso menetys. Vaari oli jonkinlainen kallio, johon yksinhuoltajaäidin luotsaama lapsuudenperheeni nojasi.
Isänäiti kuoli muutama vuosi sitten 100-vuotiaana. Olin vain hetki aiemmin siirtynyt kotiäitivuosien jälkeen taas työelämään, saanut pappisvihkimyksen ja eronnut. Olin vähintäänkin lyöty muutenkin ja sitten mummukin kuoli. Mummun kuolemassa tunsin alkavani menettää lapsuuttani. En olisi uskonut, miten paljon kaipasin sitä, että olisi edelleen mummula, jossa tunsin ja tiesin, kuka olin ja mistä olin kotoisin.
Kun puolitoista vuotta sitten kuoli mummu, joka oli minulle erityisen läheinen, itkin ääneen hänen kotitalonsa pihalla. Mummu pyysi aina, kun nähtiin, että ”siunaathan minut sitten, kun on sen aika” ja siunasinhan minä, vaikka sydän meinasi murtua.
Läheisen kuolema ei tunnu vain sen tietyn ihmisen menetyksenä vaan paljon isompana asiana. Ihmisen mukana kuolee muutakin. Itse olen tuntenut, miten pala palalta minusta on isovanhempien kuoleman ja avioeron myötä kuorittu lapsuuden turva ja kotipesä pois ja pakotettu kasvamaan vastuuta ottavaksi aikuiseksi. Miten ihmeessä selvisin, sitä en itsekään ihan käsitä.
Aika tekee tehtävänsä ja parantaa. Tunnen silti, että kaikkein isoimmat menetykset kulkevat mukana aina – onpa kysymys sitten erosurusta tai kuolemansurusta tai mistä tahansa menetyshaavasta. Ja mitä enemmän on saanut rakkautta ja itse on rakastanut, sitä kipeämmältä menetys tuntuu. Ja silti kannattaa rakastaa.
Olen 43-vuotias kahden koululaisen äiti, sielunhoidon tuntiopettaja ja tutkija, terapeutti, pappi, mindfulness-, eroseminaari-, asahi- ja ryhmäliikunnanohjaaja ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Blogiteksteissäni käsittelen oman työni ja eletyn elämäni kautta parisuhteen ja rakkauden eri puolia. Seuraava eroseminaarini aloittaa 17.10.2017. Käy vilkaisemassa www.miiamoisio.fi tai facebookissa: Miia Moisio - Hyväksyvää läsnäoloa
Even though, the vast majority of veterinarians are aware of the fact that improper AMU contributed to selection for antimicrobial resistance and that AMR is a significant problem according to nationwide surveys 42, 43, there are many factors that influence the antibiotics prescription preferences of veterinarians besides the perspectives of antimicrobial stewardship. will 3 days of doxycycline cure chlamydia Initially, isoniazid is acetylated by N- acetyltransferase 2 to acetylisoniazid and then hydrolyzed to acetylhydrazine, which then is oxidized to highly reactive metabolites that acetylate various molecules 106.
buy tamoxifen online I m still really nervous but it s been a nice few weeks of feeling normal again before putting our bean back and I have a little less to be worried about health wise because the eggs are out.
Issac ETOPBlEtFmTupB 5 20 2022. how to buy clomid on line It has also been noted that Proviron will increase levels of testosterone during a cycle.
cialis buy online usa Whether you re uncomfortable in your own skin, are a lover of vadges everywhere, have kids nearing an age of curiosity about their body the bodies of others, or simply want a coffee table book that s sure to spark conversation, I implore you to buy a copy of 101 Vagina
It is also used to relieve itching and hives generic cialis cost
I am full of desire, full of hope and creativity priligy 30mg tablets
Sildenafil has moderate interactions with at least 72 different drugs buy cialis online with a prescription