Olen kirjoittanut aiemmin sukuelinpreferenssistä, eli siitä mitä ihminen toivoisi löytävänsä kumppaninsa housuista. Yllättävän usein esimerkiksi siitä keskustellessa, joku toteaa, ettei hänellä muutoin olisi mitään ongelmaa seurustella esimerkiksi sellaisen transsukupuolisen kanssa, joka ei ole käynyt sukuelinkirurgiassa, muttei vain tiedä miten häntä tulisi…
”Pieni lapsi istuu ostoskärryn istuimessa ja selittää antaumuksella omaa tarinaansa. Vanhempi lappaa kärryyn tavaraa ja samalla sanoo jotakin ikään kuin olisi juonessa mukana. Mutta lapsi ei tyydy tähän vaan vaatii aikuisen huomiota ja selvempää osallistumista tarinan kuunteluun. Lapsi tarkistaa kysymyksillään…
Rakkaus on uutta luovaa. Ja rakastettuni kanssa minä olen paras itseni. Sellainen voi olla rakkauden lahja. Helsingin Sanomat julkaisi eilen artikkelin, jonka mukaan ihmisen persoonallisuus voi muuttua aikuisuudessakin aiempaa arvioitua enemmän. Voimakkaat kokemukset muovaavat ihmistä niin paljon, että sillä on…
Monella on taipumus löytää yhä uudestaan samankaltaisia kumppaneita. Niin minullakin. Puhumattomat ja alivastuulliset miehet ovat olleet minun erityisaluettani – vähän kamalaa sanoa näin, mutta oikeasti se on niin. Syykin alkaa olla selvillä ja tietenkin se liittyy lapsuuteen. Tuttu on turvallista.…
On tärkeää, että vanhempi päättää lapsen asioista. Ymmärrän kyllä sen, mutta se ei ole minusta ihan yksinkertaista. Vanhemmuudessa joutuu mielestäni pohtimaan suhdettaan valtaan. Vain sen oivallettuaan voi minusta onnistua ohjailemaan jälkikasvuaan oikeaan. Mikä mielestäni oikeuttaa valtaan? Se, että tietää ohjattavaansa…
Ilmassa pientä pakkasta. Kävelemme vanhan koiramme kanssa pitkin radan vartta. Välillä se haukkuu vastaan tulevia vedettäviä matkalaukkuja, hiljaisia lajitovereita. Mutta sen hajuaisti toimii, vaikka muut aistit ovat hiljalleen hiipuneet. Mies haistaa alakuloisuuteni. Mikä on? Pala kuristaa kurkkua. Päälle viisikymppisen suusta…
Eilen söin rutkasti kakkua ja join lasillisen kuohuvaa. Oli päivä, jota olin monen muun ihmisen tavoin odottanut. Tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan. Parit sukupuoleen katsomatta ovat viimein Suomessa juridisesti saman arvoisessa asemassa. Samaan aikaan takaraivossa jylläsi tietoisuus tilanteesta kirkossa. Epäselvyyksistä. Ristiriidoista.…
Liian vähän aikaa. Ei ehdi, ei jaksa. Arki on yhtä kaaosta. Töitten lisäksi pitäisi vielä laittaa ruokaa, siivota, kuljettaa lapsia harrastuksiin ja itsekin harrastaa. Pitäisikö jossain välissä viettää aikaa puolisonkin kanssa ja hoitaa parisuhdetta? Kannattaako edes? Elämä tuntuu olevan täynnä…