Blogiarkistot

#kasvatusmoka

Iiiks! On minun aikani tunnustaa vanhemmuuteni huippuhetkiä. Ihana, ihana Satu tiivisti myös minun tuntemuksiani viime viikolla puhamalla mustekalamaisen löysästä perillisestä. Olen hienosti kehittänyt kaikenlaisia metodeja, joilla hämätään taapero mukaan leikkipuistosta.  Supattelemalla seuravan hetken hauskuuksia saan usein pikkutyypin kärryyn ja matka

Kasvatusmokat eli 9 käskyä pienten lasten äideille ja yksi (iso) puolisolle – sekä haaste aivan kaikille

1. Älä imetä Tissit = hyi! Paitsi, jos ne vilahtavat telkkarissa, elokuvissa, lehdissä, taiteessa, mainoksissa, musavideoissa, instassa, snäpissä, saunassa, uimarannalla tai juhlamekon kaula-aukosta linnan juhlissa. Mutta älä sinä pilaa muiden päivää ruokkimalla lastasi. Ruokahalu menee –  enkä nyt tarkoita vauvaa.

Olet aina minun lapseni

Säilytä vanhemmuutesi. Olen läpikotaisin muodotonta uupumusta. Ero on syönyt jaksamistani. Pääni on yhtä mustaa aukkoa. Nousen silti sängystä, vaikka väkisin. Aamiaispöydässä murrosikäinen huutaa koko lyhyen elämänsä voimalla: “Mä vihaan sua. Nyt mulla ei oo enää perhettä.” Kerään vanhemmuuteni rippeet ja

Milloin kasvan aikuiseksi?

Olipa kerran aika, kun ajattelin saavuttavani seesteisen aikuisuuden tilan. Pitkään uskoin, että jossain tulevaisuudessa on edessä mystinen zen-hetki, jossa kaikki maailman viisaus laskeutuu päälleni ja olen viimein valmis aikuisuuden vastuuseen. Tämä täydellisen aikuisuuden tavoittelu sisälsi kuvitelmat itsestäni puolisona ja vanhempana.

Näin olet hyvä kummi!

Oletko kummi? Jos olet – onnea! Sinua todella tarvitaan! Koko kylä ei enää kasvata ja isovanhempien työuria pidennetään hamaan hautaan. Kummin kaltaiselle lisäaikuiselle voi antaa monta titteliä perheessä: parisuhteen pelastaja, ilmainen terapeutti ja korvaamattomat korvat – aikuisille ja lapsille. Mikä

Erilaisuus, onni vai ongelma?

Vietin viime viikolla laatuaikaa tyttäreni kanssa. Ilma oli kaunis ja houkutteli meidät ulos. Kävellessä on mukava jutella ja samalla saa hyötyliikuntaa. Keskustelimme lasten erilaisuudesta. Siis siitä, että samassa perheessä kasvavat lapset voivat olla niin erilaisia. Niinpä! Ihanaa! Muistan kuinka meidän

Puhu sinä, minä kuuntelen

”Pieni lapsi istuu ostoskärryn istuimessa ja selittää antaumuksella omaa tarinaansa. Vanhempi lappaa kärryyn tavaraa ja samalla sanoo jotakin ikään kuin olisi juonessa mukana. Mutta lapsi ei tyydy tähän vaan vaatii aikuisen huomiota ja selvempää osallistumista tarinan kuunteluun. Lapsi tarkistaa kysymyksillään

Koskakohan ne menee naimisiin…?

Siinä ne nyt pötköttävät, väsyneinä mutta onnellisina. Meidän sohvan nurkassa, toisiinsa tiiviisti liimautuneina, nuoret rakastavaiset. Ovat kulkeneet jo pitkään yhdessä, käsi kädessä ja asuneet saman katon alla, kotoa siis pois muuttaneet. Tulivat meille kylään, kun olimme heitä jo pitkään houkutelleet.

Unelmien toteuttamista lapsen kanssa

Ihailin kauan ajatusta, josta kollegani kertoi: hänellä oli nuorena Helsingissä asuessaan puolisonsa kanssa tapana sunnuntaisin kävellä ja käydä museoissa. Minusta se kuulosti ihanalta. Monesti käy niin, että kun lapsi tulee, sitä unohdetaan aikuinen itsensä. Eletään vain ja ainoastaan lapsen ehdoilla,

Mikä parisuhteessa muuttuu, kun vauva tulee taloon?

Pikkulapsiaika on parisuhteelle haaste. Avioerohan siellä lurkkii ja tutkimukset toitottavat, että onnellisuus laskee lastensaannin jälkeen.  Ja näitä kokemuksia riittää. Luepa vaikka täältä. Tasan varmasti haastavaa on, jos öisin ei nuku. Uskon sen. Se on hulluutta, enkä tiedä miten ihmiset pysyvät

Top