Blogiarkistot

CARPE DIEM Mainokset tarjoilevat jokseenkin erikoista käsitystä ajan kulumisesta; ajatusta ellei nyt ikuisesta niin ainakin pitkitetystä nuoruudesta. Haluamme näyttää voivamme hyvin, olevamme onnellisia, nuorekkaita ja aikaansaavia. ”Tartu hetkeen”, ”Ota kaikki irti tästä päivästä”, ”Elä täysillä”, ”Anna hetken viedä” ynnä muuta realiteetin

Sinun aika, minun aika, yhteinen aika

Aika on aivan erilainen asia, kun parisuhteessa on lapsi. Minun ratkaisuni vaikuttavat nyt aina kahden muun elämään ratkaisevasti ja toisin päin. Kun annan toisen toteuttaa asioita jää omani vähemmälle. Kun minä toteutan, jää toinen vähemmälle. Kun kummatkin toteuttavat, jää parisuhde

Tunne tarvitsee toivoa ja tilaa

Tunteet ovat kuin elämän vireänä pitävä moottori. Liian kiireessä niillä on taipumus piiloutua: ihminen ei ehdi makustella, miltä asiat sinusta tai minusta tuntuvat. Elämään hiipii raadannan maku. Tunne tai pikemminkin sen vaimeneminen on merkki: elämää pitää hidastaa. Leppoistaminen palauttaa vähitellen

Elämää, jonka syli on avoinna

Viime viikolla pohdin sitä missä kohtaa tärkeysjärjestystä jo olemassa oleva tai toivottu parisuhde tulee, kun aikataulutamme elämäämme. Erityisen hankalaa ajan jättäminen voi olla silloin, kun mahdollista parisuhdetta ei ole vielä näköpiirissäkään. Silloin ei pidä vain odottaa tai jättää elämättä, mutta

Liian vähän aikaa?

Liian vähän aikaa. Ei ehdi, ei jaksa. Arki on yhtä kaaosta. Töitten lisäksi pitäisi vielä laittaa ruokaa, siivota, kuljettaa lapsia harrastuksiin ja itsekin harrastaa. Pitäisikö jossain välissä viettää aikaa puolisonkin kanssa ja hoitaa parisuhdetta? Kannattaako edes? Elämä tuntuu olevan täynnä

Asettumisia

“Miten sen nyt sanoisi”, alkoi viesti, jonka sain. “Olen huomannut, että sinun on jollain tavalla vaikea asettua “. Muistan viestin vieläkin, vaikka siitä on aikaa. Vastasin viestin lähettäjälle aika nopeasti, hämmentyneessä ja ärtyneessä tunteessa. Selittelin jotakin. Meni kaksi viikkoa ja lähetin uuden

Olisimmepa tavanneet mummoni

Menneisyyden ovi

Toiseen kun rakastuu, haluaisi saada häneltä kaiken: tämän hetken, huomiset ja menneetkin ajat. Jos voisi, vaeltaisi taaksepäin katsomaan toista eri vaiheissa nuoruutta ja lapsuutta. Elämänkulku on kylmä leikkuri. Se, mikä on mennyttä aikaa, on takana. Sinne taakse jäävät myös monet

Rakkauden minuutti on kellon tunti

Olemme lähdössä syyslomamatkalle. Pakkaus näyttää venyvän tutusti aika myöhäiseksi. Aina käy niin, mutta ei haittaa, meillä on samanlainen rytmi. Me kyllä yritämme olla suunnitelmallisempia, nytkin haimme matkalaukun alas jo eilen iltapäivällä. Vaan hyvästä yrityksestä huolimatta näyttäisi tulevan taas klassinen matkaanlähtö.

Top