Olen kaverini luona kylässä. On lauantaiaamu. Kaveri makaa sohvalla väsyneenä, mutta onnellisena, koska hän oli eilen illalla viime yönä treffeillä. Minä makaan sohvan toisessa päässä ja lataan Tinderin useamman kuukauden tauon jälkeen. Minäkin haluan olla väsynyt, mutta onnellinen! Päättäväisenä selaan miespakkaa. Aion pussata niin montaa sammakkoa, että joku niistä muuttuu prinssiksi. Vaikka oikeasti eivät he ole sammakkoja, he ovat kivoja ja kiinnostavia miehiä, mutta jostain syystä heistä ei koskaan tule minun omiani. Teidän iloksenne teen pienen Tinder-tutkimuksen ja kirjaan ylös huomioni.
Suppean otannan perusteella voin kertoa seuraavaa: Noin kolmeakymmentä vasempaan pyyhkäisyä kohti tulee yksi pyyhkäisy oikealle. Näistä kaikista ei tietenkään tule mätsejä, mutta noin kolmensadan profiilin läpi kahlaamisen eli kymmenen oikeaan pyyhkäisyn seurauksena minulla on kerättynä viisi miestä. Niistä yksi poistaa minut välittömästi. (Hei, tuo oli törkeää!) Neljästä kaksi on ulkomaalaisia. He molemmat aloittavat keskustelun heti mätsin tultua. Toisen kanssa jutellessa tajuan, että meillä ei ole kauhean paljoa yhteistä kieltä. Suomalaisista molemmille laitan itse viestiä. Toinen ei vastaa, vaikka sovellus näyttää hänen olleen paikalla nolla minuuttia sitten. Toinen ei vielä ole nähnyt viestiäni. Aika epätodennäköistä, että saisin täksi illaksi treffejä. Aikaa Tinderin selaamiseen olen käyttänyt nyt puolitoista tuntia. (Hirveää tuhlausta!)
Valikoiminen tapahtuu yleensä nopeasti ja intuitiivisesti, mutta kun pysähdyn miettimään syitä, kaikkien hylsyjen taustalla on ihan järkevä selitys. Hylsy tulee esimerkiksi mikäli mies on kaikissa kuvissa aurinkolasit päässä, sillä ihmisen silmät täytyy nähdä. Sali- tai muut pullisteluselfiet aiheuttavat hylsyn. Liiallinen alkoholin näkyminen kuvissa sekä huumeiden, autojen, aseiden, kalojen, lasten tai naisystävien kanssa poseeraaminen tarkoittavat myös nou nouta. Suttuiset kuvat, vain yksi ei-kovin-informatiivinen kuva tai jotenkin tosi tosi epäesteettiset kuvat tarkoittavat pyyhkäisyä vasempaan. Tekstissä ei saa olla kirjoitusvirheitä, sen täytyy olla jollain kielellä, jota osaan ja siinä ei saa olla hämmentävän paljon hymiöitä, huonoja vitsejä tai ylipositiivisia lainauksia. Sellainen tyyppi ei varmasti ymmärtäisi eikä kestäisi sarkasmiani. Jos toisen kiinnostuksen kohteet ovat kokonaan erit kuin itsellä tiedän, ettei meidän kannata edes yrittää. Esimerkiksi hankenilaisella golfin pelaajalla, joka harrastaa nopeita autoja ei ole kanssani kovin paljon yhteistä. Kaikki kullin kokoon tai lempiseksiasentoihin viittaavat kuvat tai tekstit tarkoittavat myös punaista ruksia. Umpimielisen, vihamielisen, epävarmuuttaan hassunhauskojen poseeraamisten taakse peittävät tai hyvin itseään täynnä olevan näköiset miehet eivät myöskään pääse jatkoon. Sydämiä saaneille miehille on yhteistä, että he ovat kiinnostuneita ympäröivästä maailmasta, pitävät itsestään, ovat kilttisilmäisiä ja ainakin profiilin perusteella vapaita. Heitä kaikkia voisin kuvien perusteella pussata. Se tuntuisiko siltä tavatessa onkin toinen juttu ja se selviää vain tapaamalla.
Deittailu on helkutin työlästä. Vaikka muuten pidän uusien ihmisten tapaamisista ja tutustun helposti, deittailu on vaivalloista. Se, että on selkeästi arvioinnin kohteena ja myös itse mittailee toista kuluttaa ihmistä. Toivon yhteyden syntyvän nopeasti ja yhdessä vietetyn ajan olevan helppoa ja hauskaa. Tiedän olevani aika kärsimätön, mutta väitän, että näissä jutuissa kannattaa luottaa fiilikseen. En jaksa säätämistä tai pelaamista, mutta se ei tarkoita, että pitäisi samantien sitoutua. Niin monen ihmisen kanssa löydän jaetun olemisen tavan jo parin minuuttia ensikohtaamisesta, että ajattelen voivani odottaa sen tapahtuvan myös treffeillä. Vai toimiiko deittaillessa joku ihan muu logiikka kuin elämässä yleensä?
Olen käynyt aika monilla treffeillä siihen nähden, että aloitin koko homman vasta nelisen vuotta sitten. En ole koskaan seurustellut. Kuulen Maija Vilkkumaan laulavan päässäni: kummaa miten et saa rakastumaan / itseesi et ainuttakaan / yhtään ketään / miten säälittävää. Kukaan ei ole koskaan ilmaissut kiinnostustaan minuun silloin, kun minä olen ihastunut heihin. Minä en ole koskaan kiinnostunut niistä miehistä, jotka ovat olleet ihastuneet minuun. Olen kyllä yrittänyt. Yksin Luoja tietää, miksi se menee niin. Minä voin vain arvailla ja jatkaa pussailua.
Joensuulainen kuvataideopettaja, teologian opiskelija, kansalaisaktivisti ja luottamuksen pyhiinvaeltaja aka köyhä. Kirjoitan parisuhdeblogiin täysin ilman omakohtaista kokemusta parisuhteesta, vähän samaan tapaan kuin katolinen, selibaattiin sitoutunut pappi antaa avioliittoneuvontaa.