Blogiarkistot

Olet aina minun lapseni

Säilytä vanhemmuutesi. Olen läpikotaisin muodotonta uupumusta. Ero on syönyt jaksamistani. Pääni on yhtä mustaa aukkoa. Nousen silti sängystä, vaikka väkisin. Aamiaispöydässä murrosikäinen huutaa koko lyhyen elämänsä voimalla: “Mä vihaan sua. Nyt mulla ei oo enää perhettä.” Kerään vanhemmuuteni rippeet ja

#voimabiisi rakkauden armokuolemalle

Tällä viikolla Rakkauden roihulaiset bloggaavat voimabiiseistä. (Voit myös itse jakaa oman tarinasi somessa #voimabiisi). Elän vahvasti musiikin kautta. Erilaiset kappaleet ja niiden sanoitukset ovat olleet läsnä elämäni riemuissa ja suruissa, niin parisuhteessa kuin yksin eläessä. Suurin merkitys voimabiisien olemassa ololla

Onni löytyy arjesta?

Vuosia sitten mietin tuota Mannerheimin Lastensuojeluliiton slogania ja melkein inhosin sitä. Olin kotiäitinä ja arki ei tosiaankaan siinä kohtaa aina tuntunut kovin hehkeältä. Oma olo oli usein hyvin turhautunut ja sellainen, että kaikilla muilla on elämä paitsi minulla. Peilistä katsoi

Kuinka pieneksi voi parisuhteessa muuttua?

Kaikki me kaipaamme rakkautta. Sopeutumiskäyttäytymisen merkitys omassa henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa ja parisuhteessa tulee vastaani nyt kaikkialla. Sinkkuus, jossa itsekin taas elän, on sillä tavalla hyvää aikaa, että on helpompi olla omien tarpeiden äärellä kuin parisuhteessa eläessä. Parisuhteessa sujahtaa niin huomaamatta sellaiseen

Jollaisen lapsellesikin toivoisit

Yritämme vielä lasten takia. Vanhempani erosivat, kun olin nuori. Olen siis elänyt avioeron läpi lapsen näkökulmasta ja se on antanut minulle vahvan tunnesiteen tuohon usein kuultuun lauseeseen. Ymmärrän pelon siitä miten avioero voi vaikuttaa lapsiin. Se pitää sisällään niin paljon surua,

Yksinhuoltaja on kuin talopaketti…

Olen yksinhuoltajuuden ytimessä. Tätä taivalta on takana vasta 4,5 vuotta, mutta kyllä tämäkin aika ajatuksia on herättänyt. Ja herättää jatkossakin. Itselleni kävi eroprosessissa niin, että olin alussa aikamoisessa sokkireaktiossa. Tai reaktiovaiheessa oikeammin jos ihan vaikka Cullbergin kriisiteoriaa ajattelee. Olin ihan

Pieni tulitikkutyttö rakastaa

  Törmäsin sattumalta ystävääni joka kysyi miten vietän jouluani. Kerroin, että olin ajatellut viettää tämän joulun kahdestaan rakkaani kanssa. Jouluaterioita kynttelikköjen valossa. Käsi kädessä kävelyä jouluvalaistussa kaupungissa ja hautausmaiden lyhtymeressä. Kiireetöntä yhdessäoloa toistemme lämmössä. Ystäväni kertoi, että hän viettää ensimmäistä

Joulu tulla jollottaa eroperheeseenkin

Kirjoittelen tekstiä ensimmäisen adventin jälkitunnelmissa. Adventti sujahti töiden merkeissä, mutta joulumieli alkaa kyllä hiipiä hiljalleen sisimpään. Kirjoitin kesän kynnyksellä tekstin siitä, miten meillä kotona tuoksuu pulla pitkästä aikaa. Vähän samassa teemassa nytkin kuljeskelen. Ensimmäinen, toinen ja kolmas eronjälkeinen joulu menivät

Joskus vaihtamalla paranee

Vähän kyllä pelotti kirjoittaa tämä otsikko. Ehkä ei saisi ääneen sanoa, että kumppania ”vaihtamalla” elämänlaatu voi parantua – sanotaanhan niin usein, että ”ei se vaihtamalla parane”. Parisuhde on äärimmäisen kiinnostava ihmissuhde. Itse en ymmärrä siitä vielä kuin murto-osan, mutta kovasti

Pysytään ystävinä

Kuinka moni teistä on tullut jätetyksi niin, että jättäjä sanoo sinun olevan kaikin puolin hyvä tyyppi ja hän toivoo, että pysytään kaikesta huolimatta ystävinä? Minä olen. No lohduttiko, auttoiko? Ei lohduttanut eikä auttanut. Päinvastoin. Se oli nöyryyttävää ja loukkasi sekä

Top