Olin 8-vuotias, kun vanhempani erosivat. Eron jälkeen alkoi elämässäni aikakausi, joka muutti ihan kaiken. Varmuuden ja normaalin tilalle tulivat epävarmuus ja epänormaali. Vihasin liian nopeasti kuvioihin tullutta isäpuolta koko sen kymmenen vuotta, jonka hän elämässämme viivähti – eikä hän suinkaan…
Säilytä vanhemmuutesi. Olen läpikotaisin muodotonta uupumusta. Ero on syönyt jaksamistani. Pääni on yhtä mustaa aukkoa. Nousen silti sängystä, vaikka väkisin. Aamiaispöydässä murrosikäinen huutaa koko lyhyen elämänsä voimalla: “Mä vihaan sua. Nyt mulla ei oo enää perhettä.” Kerään vanhemmuuteni rippeet ja…
Sitähän ei voi varmaksi tietää millaista elämä on lapsensaannin jälkeen. Siitä ei ole täyttä varmuutta, minkälaisia asioita saa ja mistä jää paitsi. Sivusta katsominen ei koskaan kerro koko totuutta. Kukaan ei voi kuvailla kuitenkaan sitä, miltä elämä tuntuu täysin uuden,…
Muistan ensimmäisen ihastumiseni koulussa. Olin jo ennen kouluakin ihastunut naapurissa asuvaan poikaan, mutta tähän samalla luokalla olevaan poikaan olin tykästynyt hyvin sitoutuneesti neljä vuotta. Eräänä päivänä neljännellä luokalla tapahtui ihme: tämä poika istui koulun ruokalassa ja luokan pojat huusivat, että…
Yritämme vielä lasten takia. Vanhempani erosivat, kun olin nuori. Olen siis elänyt avioeron läpi lapsen näkökulmasta ja se on antanut minulle vahvan tunnesiteen tuohon usein kuultuun lauseeseen. Ymmärrän pelon siitä miten avioero voi vaikuttaa lapsiin. Se pitää sisällään niin paljon surua,…
Olen eroperheen lapsi, myös isovanhempani erosivat, kun olin pieni. Ja nyt olen itse eronnut. Ei mikään kovin mairitteleva luettelo. Olen tietysti eroa työstäessäni työstänyt myös sitä, toteutanko tuttua mallia. Olen miettinyt sitäkin, miten eroperheessä annetaan myös positiivinen kuva siitä, ettei…